Suomi! Suomi! Pitää olla ylpeä suomalaisuudesta. Monessa muussa maassa ovat asiat aika lailla huonommin...
Kävin tänään SAUL:n toimistolla hakemassa SUOMEN edustusasut, mukanani HKV:n toinen kova dude, kuulaspesialisti Vesa Merinen. Ei, en ole maajoukkueessa. Ei, en ole kutsuttu edustustehtäviin. Tai oikeastaan olen, kuten sadat ja ehkäpä jopa tuhannetkin (?) suomalaiset aikuisurheilijat jotka kisaavat yleisurheilussa Tampereella Aikuisurheilun MM-kisoissa tänä kesänä. Kyseessä on siis merkittävät kansainväliset kisat jotka tuovat Tampereelle tuhansia urheilijoita kilpailemaan 29.06. - 10.07.22. Tänään on 120 päivää moukarikisaan, joka on noissa kisoissa tärkein tapahtumani. Paitoja tulee pidettyä myös painonheitossa ja heittoviisiottelussa sekä todennäköisesti "rinta rottingilla" muuten vain.
Tsekkaa kisoista kattava infopaketti (jos yhtään innostaa): https://wmatampere2022.com/
Arvokisoissa noudatetaan yleisurheilun kattojärjestö IAAF:n mestaruuskilpailusääntöjä, ja niiden mukaan kisasuoritukset pitää tehdä oman maan asusteet yllään. Tämä siis vähän kuin SM-kisoissa, joissa on pidettävä oman seuran edustusasuja - mutta nyt mennään siis isosti! Ja ylpeänähän ja kunnianarvoisena puuhanahan se pitää ottaa. Palkintojenjaossakin pitää edustaa omaa maataan asustuksensa puolesta. Toki minua ei mitaleilla tuolla nähdäkään, mutta ostin silti myös mm. kuoritakin koska se on vain ihan kivan näköinen. Cool.
Jos jäit ihmettelemään miksi sitten kisoihin olisin menossa kun ei voittoa olisi näköpiirissä niin mm. kokemuksen vuoksi. Kyseessä on nimittäin ensimmäiset todelliset kansainväliset arvokisani. Menen paikalle heittämään ja "katsomaan mihin se riittää". Heh. No okei oma tavoitteeni on ehjä kisa ja hyvällä omalla tuloksellani tavoittelisin pääsyä loppukilpailukierroksille (ne kolme viimeistä heittokierrosta) eli 8.parhaan joukkoon. Tuokin saattaa kyllä olla liian kova tavoite, mutta tsempataan silti!
Ennen kuin unohtuu niin onnittelen myös "julkisesti" Bragan halli-EM-kisoissa mitalisateessa kylpeneitä heittokavereitani: Erja Rinne, Satu Lehtonen, Sirpa Vahtera, Olli Juvonen ja Petri Satto!
PS. Jos joku unohtui onnitteluista, niin anna kuulua palautetta!
Pikapäivityksenä myös mitä treenirintamalle kuuluu, ja hyväähän sinne! Ylipyörimisen makua tekniikassa on tällä hetkellä mutta maksimivoima-arvot kohentuvat, aloitin eilen ma 28.02. puntissa nopeusblokin n1 ja heiton aloituspyörähdyksen tekniikkamuutoksen sisäänajo näyttää enemmän kuin hyvältä tässä vaiheessa. No hätä, eikä kiire mihinkään. Rakennetaan rauhassa ja naatiskellen kuten edellisessä blogikirjoituksessani mainitsinkin.
Seuraavan 4 viikon aikana on taas hieman enemmän heittoharjoituksia, ennen kuin varsa hypähtelee laitumelle. Aurinko alkaakin paistamaan jo sen verran että on kesäiset ajatukset ringissä mielessä!
Kokeilin tuossa viime viikolla eli palautusviikolla "lymfahoitoa" (tai onkohan oikeampi nimi sille "lymfaboots kompressio"). Jostain syystä tuntui kuin olisi jääkiekkojoukkueen maalivahtina. Kummallista. 30 minuutin puristelujen jälkeen en oikein tiennyt mitä ajatella, olihan kokemus suhteellisen lähellä kevyttä hierontaa mutta avoimin mielin lähdin pois hoitokerran jälkeen. Tiistaina aamulla oli siis hoito ja illalla pikkaisen punttia yläkropalle. Keskiviikkona illalla heittotreenissä oli jalat vähän lötköt ja väsyneetkin. Sittemmin loppuviikosta taas kulki ja jotenkin tuntui että oikean takareiden pienet krempat vähän rentoutuivat. Eli tuo menee kanssa jatkossa kokeiluun, pitää vaan muistaa parin päivän vaikutusaika. Hieronnassahan osaavan (ja pitkään jo minut tunteneen ammattilaisen kanssa) minulle ei tule niin pitkää vaikutusaikaa jolloin pitäisi varoa tekemistä vaan se on saatu integroitua osaksi normitekemistä. Jatkanen siis lymfan kokeilua kevyillä viikoilla jatkossakin.
Puristeluihin! Ja vielä kerran... SUOMI! SUOMI! SUOMI!
PS. Löysin Mignonit kaupasta eilen. En ostanut. Koitan kehittää henkistä kanttiani.
Comments